Keraamikon tyypillinen tuote: Muki askel askeleelta!

Dreijattu kahvikuppi

Mukien valmistamiseen löytyy tyylejä yhtä monta, kuin keraamikkojakin. Tämä prosessi antaa kuitenkin hyvän mielikuvan, kuinka monipuolinen tapahtuma yhdenkin esineen valmistaminen voi olla. Jos alat kiinnittää huomiota mukien muotoihin, huomaat, että kupin painolla ja seinien paksuudella, korvan paksuudella ja koolla ja mukin reunan muodolla ovat vaikutuksensa, miltä muki tuntuu kädessä. Onko se painava, kevyt, kallistuuko se tai tuntuuko reuna pehmeältä huulilla? Taitava keraamikko osaa ottaa kaikki nämä seikat huomioon, ja muki tuntuu luonnolliselta ja tasapainoiselta kädessä.

Seuraavassa yksi sadoista (tai tuhansista!) tavoista mukin valmistamiseen:

 

Muki, askel askeleelta

Käytin kahvikuppiin 310 grammaa laajapolttoista kivitavarasavea. Sopiva määrä mukille on halutun mukin koosta riippuen noin 250-500 grammaa. Valmistettavan mukin lopullinen muoto on päättettävä jo dreijatessa, haluatko suorat seinät, tasaisen pohjan tai jättimukin? Dreijasin omastani sievän kahvikupin mallisen, pyöristetyllä pohjalla.

Jätin pohjasta paksumman jalan sorvaamista varten. Pyöristin reunan palalla kosteaa säämiskää, jotta se tuntuisi mukavalta ja pehmeältä juodessa. Tähän voit käyttää myös muovipussin palaa, tai vaikka sormia.

Dreijalta nostamisen jälkeen kuppi saa kuivua muutaman tunnin, jolloin seinät jämäköityvät, eikä saven pintaan jää enää sormenjälkiä. Savi on siis nahkakuivaa, edelleen työstettävässä vaiheessa.

 

Dreijattu kahvikuppi

 

Isoja määriä valmistettaessa dreijaan seuraavaksi savipallon, jonka päällä sorvaan kahvikupit. Keskitän saven sopivan kokoiseksi, jotta työstettävät kupit istuisivat jämäkästi sen päällä, liikkumatta. Kuivaan keskitetyn saven pinnan vielä nahkakuivaksi, ettei se jätä ylimääräisiä jälkiä kuppien sisäpintaan.

Pienempiä määriä, tai erikokoisia töitä sorvatessa koen helpommaksi esineiden asettamisen dreijalle kolmella pienellä savipaakulla.

 

Keskitetty savi

 

Seuraavaksi sorvaan kupille jalan. Useat keraamikot eivät tee tätä vaihetta ollenkaan sen ylimääräisen ajankäytön vuoksi. Pidän itse kuitenkin viimeistellymmän näköisestä lopputuloksesta jonka jalka saa aikaan. Teen jalan juureen pienen uran joka pysäyttää lasitteen mahdollisen valumisen ja näin estää sen sulamisen uunilevylle.

 

Mukin sorvausMukin sorvaus

 

 

 

 

 

 

 

 

Sorvaustyökalut
Sorvaamiseen käyttämäni työkalut. Erikokoiset välineet helpottavat jalan, ja ulkomuodon muotoilua. Työkalujen pitäminen terävänä on tärkeää sorvatessa.

Sorvattuani leimaan yrityksen nimen kaikkien mukien pohjaan. Leimasin on tilattu Tampereen leimasintehtaalta.

Mukin pohjan leimaaminen

 

Mukin perusmuodon valmistuttua pääsemme korvan valmistamiseen. Tähänkin löytyy valtavasti eri tapoja, voit tehdä korvan makkaroista, savilevystä, pienestä veistoksesta tai savipuristimella, vain mielikuvitus on rajana!

Aloitan itse puristamalla savesta makkaroita. Tämän voit tehdä savipuristimella tai käsin rullaten, käytän itse pientä savipuristinta. Makkaroiden puristamisen voi skipata kokonaan, mutta isompia kuppimääriä tehdessä tämä nopeuttaa prosessiani.

 

Savimakkarat

 

Leikkaan seuraavaksi makkarat pienempiin osioihin, ja “lypsän” niitä runsaan veden avulla haluttuun muotoon. Käytä lypsäessä pehmeitä vetoja, muuten katkaiset korvan helposti, tai luot siihen ohuempia pätkiä.

Tässä kohtaa määritellään korvan paksuus ja muoto. Litistän makkaroita kevyesti niitä lypsäessä, ja pyöristän niihin jäävät reunat. Pieniin kahvikuppeihin tykkään myös tehdä sirot korvat.

 

Mukin korvan muotoilu

 

Kun olen tyytyväinen korvan muotoon, painan sen pöydän reunaan, johon korva saa jäädä kuivumaan nahkakuiviksi. Kuivumaan jätettäessä tulevan korvan muotoa kannattaa jo jäljitellä, jottei savi rasitu ja halkeile taitettaessa. Voit siis jättää korvat kuivumaan muotoonsa myös vaikka kaulimen päälle.

 

Mukin korvat kuivumassa

 

 

Korvaa kiinnittäessä on tärkeää, että korva ja kuppi ovat yhtä kuivia, yleensä siis nahkakuivia. Leikkaan korvan haluttuun pituuteen ja taitan sen korvan muotoon. Raaputan mukin liitoskohdista, ja korvan päät. Lisään näihin liitoskohtiin lietettä. Dreijatessa käytetyn vesiastian pohjalta löytyy yleensä kivasti sakkaututta vettä joka sopii tähän mainiosti. Ja ei muuta kuin korva paikoilleen! Painan korvan jämäkästi liitoskohtaan, ja painelen sitä juurista kuppiin kiinni, jotta liitoskohta on varmasti kestävä. Puhdistan liitoskohdan kostealla sienellä. Jos haluat koristella mukia, nyt on sen aika.

 

Mukin korvan kiinnitys

Kuivuessa on tärkeää, ettei korva kuivu ohuutensa takia nopeammin kuin kuppi itse. Hidastan korvan kuivumista käärimällä sen kelmuun. Olen leikannut kelmusta pieniä paloja, joita käytän uudelleen ja uudelleen haaskaamatta vanhoja paloja.

 

Muki kuivumassa

 

Peitän vielä kaikki kupit muoviin pariksi päiväksi, jotta kosteus niissä tasaantuu. Tämän jälkeen otan muovin pois, ja annan kuppien kuivua huoneilmassa. Vielä viimeinen siisteystarkistus, ja kupit ovat valmiita polttoon!

 

Valmis kahvimuki
Tässä vielä kahvikupin lopputulos! Muki on poltettu 1230 asteessa sähköuunissa ja lasitettu valkoisella lasitteella.

 

Kupit ovat pian tulossa verkkokauppaan, mutta voit tilata niitä jo nyt 16 euron kappalehintaan. Tilaa täältä!

Jos muut keramiikan prosessit kiinnostavat, tsekkaa myös aiemmat kirjoitukset:

Dreijakiekkojen valmistus ja käyttö

Värillisen lietteen valmistus

Mukavia dreijailuja!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *